Tuhansia vuosia sitten Krishna jumalallisena avataarana välitti ihmisille Jumalan tahdon, mikä on kuvattu kirjassa "Bhagavad- Gita Jumalallinen laulu". Keskeisestä on mielen puhtaus ja hallinta, hyväntahtoisuus ja takertumattomuus. Tämän saavuttamiseksi pitäisi keskittyä Luojaan, turvautua Luojaan, mieli pitäisi puhdistaa henkisillä harjoituksilla, mietiskellä syvällisiä opetuksia ja tekemällä hyviä tekoja. Kun ihminen kiinnittää huomiota henkisesti kehittävään periaatteeseen, niin muutkin ylevät ja oikeamieliset tavat tulevat mukaan.
Hinduismin aatepohjalla kehittyi jooga. Raja-joogan harjoittamisen ohjeet ovat kirjallisesti olleet olemassa jo paljon ennen Jeesuksen syntymää. Joogassa on useita eri suuntauksia. Länsimaissa yleisemmät ovat hatha-jooga ja raja-jooga, missä jälkimmäisessä painotetaan meditaatiota. TM-liike on raja-joogan muunnelma. Intiasta joogameditaatio on levinnyt laajalle buddhalaisuuden välityksellä. Buddhalaisuudesta puhutaan hinduismin osana ja myös erillisenä liikkeenä. Zen-meditaation muodot poikkeavat jonkin verran alkuperäisestä raja-joogasta. Sanotaan, että jumalallinen opettaja Krishna neuvoo Bhagavad-Gitassa kuinka joogaa voi harjoittaa kaikissa arkielämän tilanteissa. Puhutaan työn joogasta (karma-jooga), tiedon joogasta, rakkauden joogasta, fyysisestä joogasta (hatha-jooga) ja kuninkaallisesta joogasta (raja-jooga).
Mieli estää meitä näkemästä Jumalaa eli mielen hiljetessä jäljelle jää vain meidän todellinen henkinen olemuksemme Luojayhteydessä. Vain Itse voi kokea Itsen, Jeesuksen sanoin minä ja Isä olemme yhtä
